Tappo vai murha
Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikosasioissa on erittäin tärkeää ottaa yhteyttä lakimieheen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rikosprosessia. Toimistomme antaa ammattitaitoista juridista apua erilaisissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikosasioissa. Rikoslakimiehellämme on vuosien kokemus vaativienkin rikosasioiden ajamisesta. Tavoitatte rikoslakimiehemme soittamalla puhelinnumeroon 040 124 2606 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@legimia.fi.
Mitä tappo tarkoittaa?
Tappo (dråp) on henkeen ja terveyteen kohdistuva rikos, jossa tahallisella teolla, esimerkiksi lyömällä tai ampumalla, aiheutetaan toisen henkilön kuolema. Tekijän on täytynyt pitää uhrin kuolemaa vähintäänkin tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena tai hänellä on täytynyt olla aikomus surmata uhri. Jos henkilö aiheuttaa huolimattomuudellaan toisen kuoleman, kyseessä ei ole tappo. Sen sijaan kysymyksessä voi olla törkeä kuolemantuottamus. Tappo on niin sanottu seurausrikos eli teosta edellytetään aiheutuvan tietty seuraus, jotta teosta voidaan rangaista. Teon ja siitä aiheutuvan seurauksen välillä tulee olla syy-yhteys.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista säädetään rikoslain 21 luvussa. Henkilö, joka tappaa toisen, on tuomittava taposta vankeuteen määräajaksi, vähintään kahdeksaksi vuodeksi. Tapon yritys on rangaistava. Tapon tekotapa on jätetty rikoslaissa avoimeksi ja tekotapoja voi olla erilaisia. Taposta voidaan myös tuomita, jos on syyllistynyt laiminlyöntiin tekijän ollessa vastuuasemassa ja kuoleman aiheuttaminen on verrattavissa toisen tappamiseen aktiivisella tekemisellä.
Milloin tappoa on pidettävä murhana?
Jos tappo tehdään
1) vakaasti harkiten,
2) erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,
3) vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
4) tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi. Murhan yritys on rangaistava.
Tappo on tahallisen henkirikoksen perusmuotoinen teko. Murha (mord) on sen sijaan tahallisen henkirikoksen törkeä tekomuoto. Jotta tappo voitaisiin tuomita murhana, tulee vähintään yhden neljästä edellä kuvatusta kriteeristä täyttyä ja lisäksi rikoksen tulee olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Syyttäjän tehtävänä on harkita, mistä rikoksesta hän vaatii syytetylle rangaistusta ja näyttää syyte toteen. Tuomioistuin harkitsee tuomiossa, onko syytetty syyllistynyt rangaistavaan tekoon ja ratkaisee tarvittaessa kysymyksen siitä, onko kyseessä tappo vai murha.
Murhan ja tapon välinen rajanveto ei ole välttämättä selvä. Oikeudessa arvioidaan tapauskohtaisesti, kumman rikosnimikkeen mukaan tekijä tulisi tuomita. Useimmissa tapauksissa tappoa ei kuitenkaan ole suunniteltu, esimerkiksi jos henkilö huumausaineiden tai alkoholin vaikutuksenalaisena puukottaa tai lyö toista siten, että tämä kuolee. Sen sijaan henkilö voidaan tuomita murhasta esimerkiksi, jos tappo on tehty suunnittelemalla teko etukäteen.
Rangaistus
Taposta tuomitaan vankeutta määräajaksi, kuitenkin vähintään kahdeksan vuotta. Sen sijaan murhasta tuomitaan vankeuteen elinkaudeksi (elinkautinen). Elinkautinen vankeusrangaistus voi teoriassa kestää tekijän koko loppuelämän ajan. Suomessa elinkautinen kestää kuitenkin käytännössä keskimäärin noin 14 vuotta.
Vanhentumisaika
Mikäli syyteoikeus on vanhentunut, ei rikoksesta voida nostaa syytettä eikä tuomita siitä rangaistusta. Tappo vanhenee rikoksena 20 vuodessa. Sen sijaan murha ei vanhene rikoksena koskaan.