Category Archives: Uncategorized

Salakuuntelu

Salakuuntelu on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Salakuuntelusta on tuomittava se, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa

1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka

2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan.

Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.

Salakuuntelun yritys on rangaistava.

Kotirauhan rikkominen ja törkeä kotirauhan rikkominen

Kotirauhan rikkominen ja törkeä kotirauhan rikkominen ovat rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja.

Kotirauhan rikkomisesta on tuomittava se, joka oikeudettomasti

1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai

2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla.

Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kotirauhan rikkomisesta, jos kotirauhan rikkomisessa

1) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka

2) rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa

ja kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Törkeästä kotirauhan rikkomisesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta

Kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Teosta on tuomittava se, joka kuljettaa, ohjailee tai ohjaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, raitiovaunua, junaa, alusta tai ilma-alusta ajo-oikeudetta tai ilman vaadittavaa pätevyyttä osoittavaa lupakirjaa.

Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta tuomitaan myös se, joka ilman vaadittavaa pätevyyttä ryhtyy junan, aluksen tai ilma-aluksen kulun turvallisuuteen olennaisesti vaikuttavaan tehtävään.

Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla

Rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla. Teosta on tuomittava se, joka tienkäyttäjänä kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle.

Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kolme kuukautta.

Liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla tuomitaan myös tienkäyttäjä, joka kuljettaa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kävelynopeutta nopeammin käsikäyttöistä tai sellaista jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä, jossa on enintään 1 kilowatin tehoinen sähkömoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa, ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle.

Heitteillepano ja pelastustoimen laiminlyönti

Heitteillepano ja pelastustoimen laiminlyönti ovat rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjä tekoja. Kyse on kuitenkin kahdesta eri rikosnimikkeestä.

Heitteillepanosta on tuomittava se, joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan, ja siten aiheuttaa vaaraa tämän hengelle tai terveydelle. Heitteillepanosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Heitteillepanoon voi syyllistyä esimerkiksi vanhempi, joka jättää pienen lapsensa yksin kadulle.

Pelastustoimen laiminlyönnistä on tuomittava se, joka tietäen toisen olevan hengenvaarassa tai vakavassa terveyden vaarassa on tälle antamatta tai hankkimatta sellaista apua, jota hänen mahdollisuutensa ja tilanteen luonne huomioon ottaen kohtuudella voidaan häneltä edellyttää. Pelastustoimen laiminlyönnistä on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Ilkivalta

Ilkivalta on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Ilkivallasta on tuomittava se, joka

1) metelöimällä tai muulla sellaisella tavalla aiheuttaa huomattavaa häiriötä virantoimituksen yhteydessä muualla kuin yleisellä paikalla taikka yleisöltä suljetussa virastossa, toimistossa, liikkeessä tai tehtaassa tai muussa vastaavassa paikassa,

2) aiheuttaa huomattavaa häiriötä lähettämällä viestejä tai soittamalla puheluita virastoon, toimistoon, liikkeeseen taikka muuhun vastaavaan paikkaan taikka

3) käyttämällä joukkoliikenteen kulkuneuvon, hissin tai muun laitteen hätäjarrua tai hälytintä aiheuttaa ilkivaltaisesti väärän hälytyksen.

Ilkivallasta on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä rangaistusta, sakkoa.

Laittoman maahantulon järjestäminen

Laittoman maahantulon järjestäminen on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Laittoman maahantulon järjestämisestä on tuomittava se, joka

1) tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jolla ei ole maahantuloon vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelulupaa tai matkustusasiakirjaan rinnastettavaa muuta asiakirjaa,

2) tuo tai yrittää tuoda Suomeen tai Suomen kautta muuhun maahan ulkomaalaisen, jonka 1 kohdassa tarkoitettu asiakirja on väärä, väärennetty, myönnetty toiselle henkilölle taikka saatu viranomaiselta asiakirjan myöntämisen kannalta merkityksellisen totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon avulla, lahjomalla viranomainen tai virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella,

3) järjestää tai välittää 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle ulkomaalaiselle kuljetuksen Suomeen tai

4) luovuttaa toiselle 2 kohdassa tarkoitetun asiakirjan käytettäväksi maahantulon yhteydessä.

Laittoman maahantulon järjestämisestä on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Laittoman maahantulon järjestämisenä ei kuitenkaan pidetä tekoa, jota erityisesti huomioon ottaen tekijän humanitaariset tai läheisiin perhesuhteisiin liittyvät vaikuttimet sekä ulkomaalaisen turvallisuuteen vaikuttavat olot hänen kotimaassaan tai vakinaisessa asuinmaassaan on pidettävä kokonaisuutena ottaen hyväksyttävistä syistä tehtynä.

Laittoman maahantulon järjestäminen on tekomuodoltaan törkeä (törkeä laittoman maahantulon järjestäminen), jos laittoman maahantulon järjestämisessä

1) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä tai

2) rikos tehdään osana rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä on säädetty rangaistukseksi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään kuusi vuotta.

Syrjintä

Syrjintä on rikoslain 11 luvun 11 §:n mukaan rangaistava teko.

Syrjinnästä on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, se joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä

1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,

2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka

3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan

rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.

Syrjinnästä on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Syrjintä on kielletty myös yhdenvertaisuuslaissa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että kaikki ihmisten erilainen kohtelu ei ole syrjintää. Esimerkiksi huono tai epäasiallinen asiakaspalvelu ei välttämättä ole syrjintää.

Erilainen kohtelu ei ole myöskään syrjintää, jos sillä on perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi hyväksyttävä tavoite ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi käytettävät keinot ovat oikeasuhtaisia.

Syrjintää ei ole niin ikään positiivinen erityiskohtelu. Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa sellaista oikeasuhtaista erilaista kohtelua, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

 

Vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antaminen

Vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antaminen on rikoslain 46 luvun 10 §:n mukaan rangaistava teko. Vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisesta on tuomittava se, joka ilmoittaa alkuperätodistuksen antamiseen oikeutetulle Suomen viranomaiselle tai muulle toimielimelle väärän tiedon vientitavaran alkuperästä hankkiakseen tältä tullietuuskohtelun tai muun vastaavan etuuskohtelun saamiseksi vieraassa valtiossa tarvittavan alkuperätodistuksen.

Vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisesta on tuomittava myös se, joka tavaraa Suomesta vieraaseen valtioon vietäessä ilmoittaa kyseisen valtion viranomaiselle väärän tiedon tavaran alkuperästä tulli- tai muun vastaavan etuuskohtelun saamiseksi kyseisessä valtiossa.

Teosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Väärän rahan käyttö ja väärän rahan hallussapito

Väärän rahan käyttö on rikoslain 37 luvun 5 §:n mukaan rangaistava teko. Väärän rahan käytöstä on tuomittava se, joka vastaanotettuaan väärää tai väärennettyä rahaa käypänä, luovuttaa sen toiselle saattaakseen sen uudelleen sellaisena liikkeeseen, vaikka hän tietää rahan vääräksi tai väärennetyksi. Väärän rahan käytöstä on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi.

Väärän rahan käytön yritys on rangaistava.

Väärän rahan hallussapidosta on rikoslain 37 luvun 6 §:n mukaan puolestaan tuomittava se, joka ilman hyväksyttävää syytä pitää hallussaan väärää tai väärennettyä rahaa. Väärän rahan hallussapidosta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.