Category Archives: Uncategorized

Tiedotusvälineissä uutisoidaan toisinaan eläinsuojelurikoksista. Mitä eläinsuojelurikoksella sitten tarkoitetaan?

Eläinsuojelurikoksesta säädetään rikoslain 17 luvussa ”rikoksista yleistä järjestystä vastaan”. Rikoslain 17 luvun 14 §:n mukaan eläinsuojelurikoksesta on tuomittava se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta pahoinpitelemällä, liiallisesti rasittamalla, jättämällä tarpeellista hoitoa tai ravintoa vaille tai muuten

1) eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) tai sen nojalla annetun säännöksen,

2)  eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006) tai sen nojalla annetun säännöksen,

3) eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2005 liitteen I taikka

4) eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009

vastaisesti kohtelee eläintä julmasti tai tarpeetonta kärsimystä tai kipua aiheuttaen.

Eläinsuojelurikoksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kahdeksi vuodeksi.

Jos eläinsuojelurikoksessa

1) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

2) rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä eläimiä tai

3) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä eläinsuojelurikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Jos eläinsuojelurikos, ottaen huomioon aiheutetun kärsimyksen, kivun tai tuskan vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä eläinsuojelurikoksesta sakkoon.

Toimistomme antaa ammattitaitoista juridista neuvontaa eläinsuojelurikosasioissa ja muissa rikosasioissa. Tavoitatte rikoslakimiehemme soittamalla puhelinnumeroon 040 124 2606 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@legimia.fi.

Avustimme käräjäoikeudessa menestyksekkäästi asiakastamme, jota syytettiin petoksesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen ja velvoitti Suomen valtion korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikulut.

Rikosasioissa on erittäin tärkeää kääntyä ajoissa ammattitaitoisen lakimiehen puoleen. Toimistomme hoitaa rikosasioita koko maassa ja taistelee väsymättä oikeuksiesi puolesta. Rikoslakimiehemme tavoitatte soittamalla puhelinnumeroon 040 124 2606 tai jättämällä yhteydenottopyynnön sähköpostitse toimisto@legimia.fi. Alkuneuvottelu on maksuton.

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon kunnianloukkauksesta. Mitä kunnianloukkauksella sitten tarkoitetaan?

Kunnianloukkauksesta säädetään rikoslain 24 luvussa.  Rikoslain 24 luvun 9 §:n mukaan kunnianloukkauksesta on tuomittava se, joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa.

Jos kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Kätkemisrikoksista säädetään rikoslain 32 luvussa. Rikoslain 32 luvun 1 §:n mukaan kätkemisrikoksesta on tuomittava se, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, jollei teko ole rangaistava rahanpesuna.

Kätkemisrikoksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta.

Jos kätkemisrikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja kätkemisrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Yritysvakoilu on elinkeinorikos. Elinkeinorikoksista säädetään rikoslain 30 luvussa. Rikoslain 30 luvun 4 §:n mukaan yritysvakoilusta on tuomittava se, joka oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle kuuluvasta liikesalaisuudesta

1) tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun paikkaan taikka ulkopuolisilta suojattuun tietojärjestelmään,

2) hankkimalla haltuunsa tai jäljentämällä asiakirjan tai muun tallenteen taikka muulla siihen rinnastettavalla tavalla tai

3) käyttämällä teknistä erikoislaitetta

tarkoituksin oikeudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä. Yritysvakoilusta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Yritysvakoilun yritys on rangaistava.

Yritysvakoilun tunnusmerkistössä tarkoitettuja teknisiä erikoislaitteita ovat esimerkiksi radiolähettimet, salakuuntelulaitteet, tehokkaat kiikarit ja kaukoputket.

Julkisuudessa on ollut viime vuosina useita oikeustapauksia, jossa on syytetty kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Mitä kiihottamisella kansanryhmää vastaan sitten tarkoitetaan?

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko. Teko on säädetty rangaistavaksi rikoslain 11 luvussa, joka on otsikoitu “Sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.” Rikoslain 11 luvun 10 §:ssä säädetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan seuraavasti:

“Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään rikoslain 11 luvun 10 a §:ssä:

“Jos kiihottamisessa kansanryhmää vastaan kehotetaan tai houkutellaan

1) joukkotuhontaan tai sen valmisteluun, rikokseen ihmisyyttä vastaan, törkeään rikokseen ihmisyyttä vastaan, sotarikokseen, törkeään sotarikokseen, murhaan tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn tappoon tai

2) muuhun kuin 1 kohdassa tarkoitettuun vakavaan väkivaltaan siten, että teolla selvästi vaarannetaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta

ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.”

Rikosasioissa suosittelemme kääntymään ajoissa rikosjuristin puoleen, joka neuvoo sinua tarkemmin oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi. Toimistoltamme saat vankkaa ja luotettavaa rikosoikeuden osaamista. Avustamme asiakkaitamme pitkällä kokemuksella ja rautaisella ammattitaidolla.

Toimistomme antaa ammattitaitoista ja luotettavaa juridista apua sanan- ja lehdistönvapautta koskevissa asioissa. Sananvapaus on jokaisen perusoikeus, josta säädetään Suomen perustuslaissa. Suomen perustuslain 12 §:n mukaan:

Lehdistönvapaudella puolestaan tarkoitetaan tiedotusvälineiden oikeutta jakaa ja levittää tietoa ilman painostusta tai sensuuria.

Sanan- ja lehdistönvapaus ovat tärkeitä oikeuksia, joihin kuitenkin kohdistuu nykyisin paljon painetta. Euroopan parlamentissa on maaliskuussa 2024 hyväksytty uusi eurooppalainen medianvapaussäädös, joka tuli voimaan 7.5.2024. Eurooppalaisella medianvapaussäädöksellä pyritään vahvistamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja riippumattomuutta Euroopan unionissa.

Monissa rikosasioissa joudutaan punnitsemaan erilaisia oikeuksia, esimerkiksi oikeutta yksityisyyteen ja sanan- ja lehdistönvapauteen. Näissä tilanteissa on erittäin tärkeää kääntyä ajoissa ammattitaitoisen rikosjuristin puoleen, joka tuntee paitsi rikoslainsäädännön myös perus- ja ihmisoikeudet.

Avustimme esitutkinnassa alle 15-vuotiasta rikollisesta teosta epäiltyä. Epäilty jätettiin syytteeseen saattamatta eikä asiaa saatettu syyttäjän harkittavaksi.

Esitutkintalain 3 luvun 5 §:n mukaan, kun alle 15-vuotiaan epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, toimitetaan tarvittaessa esitutkinta sen selvittämiseksi, onko 15 vuotta täyttänyt ollut osallisena teossa. Alle 15-vuotiaan tekemäksi epäillyn rikollisen teon johdosta toimitetaan lisäksi tarvittaessa esitutkinta:

1) asianomistajan pyynnöstä teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin tai hänen vahingonkorvausoikeutensa toteuttamiseksi;

2) menettämisseuraamuksen edellytysten selvittämiseksi; tai

3)epäiltyyn kohdistettavien lastensuojelutoimenpiteiden tarpeen tai muun epäillyn etuun liittyvän selvittämistarpeen vuoksi.

Avustimme menestyksekkäästi asiakastamme rikosasiassa, jossa hän oli syytettynä raiskauksesta. Asiakkaallemme vaadittiin vankeusrangaistusta. Lisäksi häneltä vaadittiin huomattavia vahingonkorvauksia. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen ja korvausvaatimukset. Asiakkaamme välttyi näin paitsi vankeudelta myös korvausten maksamiselta.

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, että rikosasiassa kannattaa käyttää apuna ammattitaitoista rikoslakimiestä, jolla on aiempaa kokemusta seksuaalirikosasioiden hoitamisesta.