Metsästysrikosasioissa on erittäin tärkeää ottaa yhteyttä lakimieheen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rikosprosessia. Toimistomme antaa ammattitaitoista juridista apua erilaisissa metsästysrikosasioissa. Avustamme asiakkaitamme myös muissa luonnonvararikosasioissa, esimerkiksi kalastusrikosasioissa ja puutavararikosasioissa. Rikoslakimiehellämme on vuosien kokemus vaativienkin rikosasioiden ajamisesta ja hän on avustanut niin syytettyjä kuin asianomistajia lukuisissa oikeudenkäynneissä. Tavoitatte rikoslakimiehemme soittamalla puhelinnumeroon 040 124 2606 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@legimia.fi.

Metsästysrikos

Metsästysrikos kuuluu niin sanottuihin luonnonvararikoksiin. Luonnonvararikoksista säädetään rikoslain 48 a luvussa.

Metsästysrikokseen syyllistyy se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti

1) metsästää käyttäen metsästyslaissa (615/1993) kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää taikka vastoin metsästyslaissa säädettyä moottorikäyttöisen kulkuneuvon käytön rajoitusta,

2) metsästää vastoin metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta tai metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa säännöstä tai määräystä taikka ilman pyyntilupaa, hirvieläimen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa tai

3) aiheuttaa metsästäessään vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle taikka rikkoo yleisen turvallisuuden vuoksi annettua metsästystä koskevaa kieltoa tai rajoitusta.

Metsästysrikoksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Metsästyksessä kielletyistä pyyntivälineistä säädetään metsästyslaissa. Metsästyslain 4 luvun 33 §:n mukaan metsästyksessä on yleisesti kielletty pyyntivälineinä ja pyyntimenetelminä esimerkiksi räjähteet, myrkyt ja myrkytetyt tai tainnuttavaa ainetta sisältävät syötit, linnunliimat, lintuverkot ja koukut, raudat, jotka eivät tapa heti, varsijousi tai sitä vastaava jousiase ja puhallusputki.

Kiellosta aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua tai kärsimystä säädetään eläinten hyvinvoinnista annetun lain 6 §:ssä. Eläimen kielletystä kohtelusta säädetään mainitun lain 13 §:ssä ja eläinten lopetuksesta 64 §:ssä.

Törkeä metsästysrikos

Rikoslain 48 a luvun 1 a §:ssä säädetään törkeästä metsästysrikoksesta. Metsästysrikosta on pidettävä tekomuodoltaan törkeänä, jos metsästysrikoksessa

1) rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla,

2) rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä,

3) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,

4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai

5) tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Törkeästä metsästysrikoksesta on säädetty rangaistukseksi vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Säännöksen esitöiden mukaan metsästysrikos ei välttämättä olisi kokonaisuutena arvostellen törkeä, jos riistaeläin tapetaan metsästäjän kannalta yllättävässä tilanteessa, jota ei kuitenkaan olisi pidettävä rikoslain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettuna pakkotilana tai johon eivät metsästäjän erehtyessä soveltuisi rikoslain 4 luvun 1 §:n tunnusmerkistöerehdystä koskevat vastuusta vapauttavat säännökset. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2016:95 korkein oikeus totesi, että A ja B olivat tappaneet karhun pakkotilassa. Karhun tappaminen ei siten ollut oikeudenvastaista. Tämän vuoksi karhun tappamista ei voitu lukea A:n ja B:n syyksi myöskään tuottamuksellisen metsästysrikoksen ankaroittamisperusteena. Tämän kysymyksen arviointiin ei vaikuttanut se, että karhun kuolema oli ollut seurausta A:n ja B:n törkeän huolimattomasta menettelystä, joka luettiin heidän syykseen metsästysrikoksena. A:n ja B:n metsästysrikos ei siten ollut törkeä.

Metsästyskielto

Metsästyskiellosta säädetään rikoslain 48 a luvun 6 §:ssä.

Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittava on samalla määrättävä metsästyskieltoon vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisen painavista syistä tuomioistuin voi kuitenkin jättää kiellon määräämättä.

Metsästysrikoksesta tuomittava, joka on menettelyllään osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä, voidaan määrätä metsästyskieltoon vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Metsästyskieltoon määrättävä on samalla velvoitettava luovuttamaan metsästyskorttinsa riistanhoitoyhdistykselle. Metsästyskielto tuomitaan syyttäjän vaatimuksesta.

Metsästyskieltoon määrätty ei saa metsästyskiellon aikana metsästää eikä toimia metsästyslain 28 §:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana. Metsästyskielto voidaan määrätä myös henkilölle, joka jätetään rangaistukseen tuomitsematta tämän lain 3 luvun 4 §:n 2 momentin tai 6 luvun 12 §:n 4 tai 5 kohdan nojalla.

Metsästyskielto on voimassa muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisesti.

Metsästysrikkomus ja metsästyslain säännösten rikkominen

Rikoslaissa rangaistavaksi säädettyjen metsästysrikoksen ja törkeän metsästysrikoksen lisäksi metsästyslaissa on säädetty metsästysrikkomuksesta ja metsästyslain säännösten rikkomisesta.

Metsästysrikkomuksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa, jollei teko ole rikoslain 48 a luvun 1 tai 1 a §:n nojalla rangaistava tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta

Metsästyslain säännösten rikkomisesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.