Seksuaalirikosasioissa on erittäin tärkeää ottaa yhteyttä lakimieheen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa rikosprosessia. Toimistomme antaa ammattitaitoista juridista apua erilaisissa seksuaalirikosasioissa. Rikoslakimiehellämme on vuosien kokemus vaativienkin seksuaalirikosasioiden ajamisesta ja hän on avustanut niin syytettyjä kuin asianomistajia lukuisissa oikeudenkäynneissä. Tavoitatte rikoslakimiehemme soittamalla puhelinnumeroon 040 124 2606 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@legimia.fi.

Rikoslain 20 luvussa rangaistavaksi säädetyt seksuaalirikokset

Seksuaalirikoksista säädetään rikoslain 20 luvussa. Rikoslain 20 luvun mukaan seksuaalirikoksia ovat raiskaus, törkeä raiskaus, seksuaalinen kajoaminen, törkeä seksuaalinen kajoaminen, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen ahdistelu, seksuaalisen kuvan luvaton esittäminen, seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö, korvauksen tarjoaminen nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta teosta, paritus, törkeä paritus, lapsenraiskaus, törkeä lapsenraiskaus, seksuaalinen kajoaminen lapseen, törkeä seksuaalinen kajoaminen lapseen, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, törkeä lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittäminen, lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapito ja lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraaminen.

Oikeuskäytäntöä

Seksuaalirikoksista on olemassa runsaasti korkeimman oikeuden ratkaisuja, joissa on arvioitu esimerkiksi oikeudelliseen arviointiin ja näytön riittävyyteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. seuraavat korkeimman oikeuden ennakkopäätökset:

KKO 2024:76: Hovioikeus oli tuominnut X:n ja Y:n useista seksuaalirikoksista sekä pahoinpitelyrikoksista pitkiin vankeusrangaistuksiin. Hovioikeuden tuomio oli lainvoimainen. Keskeinen näyttö rikoksista oli asianomistajien eli X:n lasten B:n, C:n ja D:n kertomukset.

B, C ja D ilmoittivat noin kymmenen vuotta aikaisemmin antamiensa kertomusten jälkeen, etteivät heidän aikaisemmat kertomuksensa pitäneet paikkaansa ja että heidän kertomiaan asioita ei ollut todellisuudessa tapahtunut. X ja Y hakivat tuomion purkamista uusiin kertomuksiin vedoten.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, ettei voitu pitää todennäköisenä, että hovioikeus olisi ratkaissut asian hakijoiden eduksi, mikäli sillä olisi ollut käytettävissään B:n, C:n ja D:n uudet kertomukset. Korkein oikeus katsoi, että oli kuitenkin erittäin painavat syyt saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys siitä, olivatko X ja Y syyllistyneet heidän syykseen luettuihin rikoksiin. Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot purettiin pääosin, ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

KKO 2024:65: A oli asunnossaan väkivaltaa käyttäen pakottanut B:n sukupuoliyhteyteen työntämällä sormensa tämän emättimeen, minkä lisäksi A oli yrittänyt tunkeutua siittimellään B:n emättimeen. Tämän jälkeen A oli päästänyt B:n hetkeksi poistumaan tilanteesta. B:n pukeuduttua ja ollessa poistumassa asunnosta A oli repinyt hänet eteisestä takaisin ja toistanut menettelynsä.

Korkein oikeus katsoi A:n syyllistyneen edellä kuvatulla menettelyllään yhteen raiskaukseen.

KKO 2023:89: A oli riistänyt B:n vapauden ja kohdistanut tähän väkivaltaa ja sen uhkaa. Vapaudenriiston kuluessa A oli myös pitänyt teräasetta kädessään ja kehottanut B:n ottamaan A:n sukuelimen suuhunsa, minkä B oli tehnyt.

Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että A oli pakottanut B:n sukupuoliyhteyteen uhkaamalla käyttää tämän henkilöön kohdistuvaa teräaseella tehtävää väkivaltaa. Raiskauksessa katsottiin käytetyn teräasetta tekoaikana voimassa olleen rikoslain 20 luvun 2 §:n 1 momentin 5 kohdan (509/2014) edellyttämällä tavalla, ja menettelyn katsottiin täyttävän myös tuomitsemishetkellä voimassa olleen rikoslain 20 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan (723/2022) mukaisen vakavalla väkivallalla uhkaamista koskevan raiskauksen ankaroittamisperusteen. Asiassa sovellettiin tekoaikana voimassa ollutta lakia. Kun raiskausta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä, A tuomittiin törkeästä raiskauksesta.

KKO 2022:71: A oli ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa. B:llä oli diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä, ja hänen älyllinen suoriutumisensa oli korkeintaan heikkoa keskitasoa.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin jääneen varteenotettava epäily syytteessä väitetystä asianomistajan kykenemättömyydestä puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan ja lisäksi näyttämättä, että A olisi ollut näistä seikoista tietoinen ollessaan sukupuoliyhteydessä B:n kanssa. Syyte raiskauksesta hylättiin. (Ään.)

KKO 2017:69: B oli hovioikeudessa tuomittu törkeästä raiskauksesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen. B oli tekohetkellä 18-vuotias. C ja D oli tuomittu samasta teosta nuorena henkilönä ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä valvontaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla B:n katsottiin syyllistyneen törkeän raiskauksen asemesta perusmuotoiseen raiskaukseen. C:n ja D:n osalta asia oli Korkeimmassa oikeudessa esillä ainoastaan rangaistuksen määräämisen osalta.

Korkein oikeus otti B:n osalta kohtuullistamisperusteena huomioon hänen nuoren ikänsä ja alaikäisten C:n sekä D:n rangaistus tuomittiin lievennetyltä asteikolta. B:n, C:n ja D:n rangaistusta määrätessään Korkein oikeus otti huomioon kohtuullistamisperusteena myös rikoksesta seuranneen poikkeuksellisen julkisuuden ja siitä vastaajille aiheutuneet vakavat seuraukset.

B tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rikoksentekohetkellä alle 18-vuotiaat C ja D tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen tehosteeksi valvontaan. (Ään.)

Syyteoikeus

Syyttäjä ei saa nostaa syytettä kahdeksantoista vuotta täyttäneeseen henkilöön kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta tai seksuaalisen kuvan luvattomasta levittämisestä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.